silmäneula kulttuuri on muutosta

Aito konservatiivi valitsee lähiön

  • Talonpoikaisarkitehtuurin kaunis selkeys ja väljyys siirrettynä esikaupunkiin
    Talonpoikaisarkitehtuurin kaunis selkeys ja väljyys siirrettynä esikaupunkiin
  • Konservatiivin kotipolku
    Konservatiivin kotipolku

Väljät ja koruttomat lähiöt luonnonvaraisine pihapiireineen on sellaista suomalaisuutta jota aito konservatiivi arvostaa. Kaikki jotka päästävät suustaan ajattelemattomuuksia lähiöistä ovat poliittisen agitaationsa sokaisemia.

Jyväskylän Yliopisto on tehnyt suomalaisesta maalaiskylästä virtuaalimallin jossa voi liikkua hiirtä liikuttamalla.  Meille jotka asumme kunnon lähiöissä kokemus on tutun tuntuinen. Mutta luulen että kaikki suomalaiset tuntevat että selkeä, koruton ja väljä maalaistalon pihapiiri ja kylätie on sitä suomalaisuutta jota sisimmässämme kaipaamme ja arvostamme.

Olisi aika saada loppu hyvän suomalaisuuden mollaukselle ja kaikelle muulle vulgäärioikeistolaisuudelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kiitos, aikamoinen kontrasti tuohon virtuaalikylään.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jos sä konduktöörin vaimoksesi sait... :D

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Pian nuo pojat unelmoivat juuri konduktöörivaimoista. Hiekkaharjun asemalla on muuten kuvat synkkä kohtaus elokuvasta Työmiehen päiväkirja. Muutenkin Vantaa esiintyy paljon suomalaisissa elokuvissa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Pieni kaiutin tässä koneessani, mutta tuollaiselta se poikien laulu kuulosti - kuulinko sitten väärin... Vantaa voi olla lähiöineen otollinen kuvauspaikka urbaanille nykyelokuvalle, ja Kuopiossa vertauksen vuoksi on kuvattu lähinnä perinteisiä Aapelin maalaiskaupungin tarinoita

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Sini,lue, jos suinkin saat käsiisi kirjan Johanna Langhorst: Förortshat.

Hon slår hål på myt efter myt.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Olen seurannut juttuja siitä kirjasta. Pitää myös muistaa että suomalaiset vanhahkot lähiöt ovat piirua hienompia koska näissä on säilytetty luonnonvaraiset pihat. Niissä on myös ollut alun perin sekoittuneempaa väkeä siis paljon keskiluokkaa. Tuota ei vulgaarioikeisto tajua. Niillä on pinnallinen maku ja pinnalliset tiedot kuten tavallista.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Sitä kirjaa on yritetty tyrmätä, niillä parilla mitättömällä lapsiepisodilla. Ensimmäisessä hän huomioi somalilasten huolenpidon ja auttamishalun nuorempia kohtaan. Toisessa ruotsalaislasten tietoisuuden siitä, kenen ämpäri ja lapio ovat. Lieveilmiöitä Tenstassa hän kuvaa hyvin perusteellisesti.

Mitään kirjaa ei ole koskaan tyrmätty siitä syystä, että kirjoittaja kertoo pienen negatiivisen huomion maahanmuuttajasta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #44

Mä olen muuten itse sekä asunut että ollut töissä Tenstassa. Kyllä se kirja pitää lukaista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Miljoonaohjelma (ruots. Miljonprogrammet) on nimitys asuntojen rakennusohjelmalle Ruotsissa vuosina 1965–1974. Tavoitteena oli ratkaista 1960-luvun alun akuutti asuntopula rakentamalla kymmenen vuoden aikana miljoona uutta asuntoa. Tavoite myös saavutettiin, sillä ohjelman aikana valmistui 1 006 000 asuntoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonaohjelma

Näistä miljoonasta asunnota sai moni suomalainenkin siirtolainen oman asunnon. Myös suomen romanit muuttivat tuolloin Ruotsiin, koska ruotsin työvoiman tarve oli niin kovaa, että myös romanit työllistyivät siellä heikosta koulupohjasta huolimatta. Ruotsissa olikin tämän seurauksena enemmän suomesta muuttaneita romaneja, kuin ruotsin alkuperiäisi romaneja.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #48
Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kiva löytää hengenheimolaisuutta lähiöasumisen tiimoilta. Minäkin olen lähiöihminen. Melko pienelläkin luontoalueella voi asua paljon ihmisiä. Palvelut ovat lähellä, liikennemahdollisuudet ovat ihan hyvät. Myös aatteellisesti ja luonnonystävän kannalta lähiöasuminen on hyvä ratkaisu, joka voisi olla myös suomalainen vientituote samankaltaisille alueilla leveyspiireillämme. Asukkailla on luonto lähellä, hyvät liikunta- ja liikkumismahdollisuudet. Kuitenkaan aitoa vapaata luontoaluetta ei tarvita kovin paljon. Vapaata luontoa jää valtion ja maan alueelle runsaasti.

Lähiöasumisesta koituu myös valinnan mahdollisuuksia. Ehkäpä monesti lapsiperheille lähiöasuminen on oivallisin valinta. Saattaa käydä niinkin, että kun lähiöstään tykkää, ei kaupunkimaisemiin tule muutettua edes vanhempana.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Juuri näin. Siinä on etunsa että asuu hieman sivussa mutta kuitenkin toimivalla asuinalueella. Lähikauppa on auki 23´een asti ja palveluita löytyy, etenkin liikuntapalveluita.
Valo on kai se joka on kaikkialla maailmassa ollut modernin lähiörakentamisen lähtökohta ja meillä Suomessa siihen on liitetty luonnonläheisyys. Täällä Vantaalla hoidetaan kävelytiet ja ladut hienosti kuten myös luistinradat. Onneksi Koivukylässä ehdittiin tehdä Nuorisotalon remontti ennen lamaa, talo suorastaan kukoistaa terveyttä ja elämää ja on koko ajan käytössä.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

En tunne helsinkiläisiä lähiöitä, mutta yleisesti autotiet ovat niistä erillään. Talon ympärillä on autotonta tilaa. Erittäin lapsiystävällistä.
Olisikohan se, mikä Aallonharjaa ei miellytä. Vanhemmassa korttelirakenteisessa asumismuodossa suuretkin tiet nuolevat talojen seinämiä useammilta sivuilta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Lähiöissä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta asumisen vaihtoehdottomuus on todellinen ongelma. Kaikki eivät halua asua lähiöissä, mutta urbaania umpikorttelia ei ole ollenkaan saatavilla kuin eteläisimmässä kantakaupungissa ja Kalliossa, ja niihin kämppiin ei ole keskituloisella mitään asiaa ellei tyydy 20 neliön koirankoppiin.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kartanonkoskihan on tuollainen ja ehkä niitä tulee lisää. Itse tykkään just väljyydestä mutta on totta että urbaania se ei ole.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Sehän siinä justiin on, kun ei tule lisää. Rakennusmääräyksistä ainakin parkkipaikkakiintiöt, viheralueet, esteettömyysvaatimukset, ilmansaastekriteerit ja asuntojen keskimääräinen minimipinta-ala estävät tehokkaasti uusien Kallioiden ja Punavuorten syntymistä, ikävä kyllä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #14

Jonkun lähialueen kuten Järvenpää tai Kirkkonummi tai Veikkola kannattaisi satsata ja rakentaa uusvanha kaupunki jos niille kerran olisi kysyntää. Voihan parkkipaikat olla maan alla kuten Itä-Pasilassa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #15

Muuten kannatettavaa, mutta kaupunkimaisen alueen täytyisi olla liitoksissa muuhun kaupunkiin. Erillisiä urbaaneja saarekkeita ei oikein ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi Järvenpäähän, koska se koko seutu on jo valmiiksi lähiötä. Näin ollen varsinkin Helsingissä pitäisi pystyä rakentamaan tiiviimpää ja ennen kaikkea tiivistää olemassa olevaa. Esimerkiksi ehdotetut kaupunkibulevardit sisääntuloväylille olisi hyvä alku.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #18

Mutta minä olen seurannut Suur-Tukholmaa jossa ennen lähikaupungeiksi mielletyt alueet kuten Sundbyberg ovat nyt kovin hypejä. Niissä on vanhaa asutusta ja uutta sekaisin. Kyllä Helsinki laajenee samalla tavalla.
Mutta kun asuin Itä-Helsingissä mietin aina miksei Suomen vilkkaimmin liikennöityä tietä eli kehä ykköstä laitettu tunneliin (meluamasta) ja päälle taloja!
Kaupunkibulevardit on hyvä idea.

jouko nevaleso Vastaus kommenttiin #15

Nuo sun kuvat on hyviä.
Elementtitaloja DDRstä, mutta väljemmästi kuin pääkaupunkiseudulla (paitsi vanhoissa lähiöissä, joissa voi olla 100m seuraavaan seinään).
Jos talo muuten kunnolla rakennettu, etäisyyttä seuraavaan sen verran, ettei tartte pitää sälekaihtimia kii tullessaan suihkusta olkkariin nakuna, niin mitä vikaa. Asun itse kutakuinkin siten pääkaupunkissa.
Asut siis itä-helsingissä - Myllypuro-Kontula seudulta löytyy näitä 60-luvulla väljästi havumetsiin rakennettuja. Hissejä niihin kai nyt asennetaan putkiremppojen yhteydessä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #21

Kiitos. (ja grr sille ikuiselle ddr´älle) ; )
Tämä huolella valitsemani paikka on Vantaan Koivukylä jota myös Havukoskeksi kutsutaan. Meikä tykkää junasta enemmän kuin metrosta.

jouko nevaleso Vastaus kommenttiin #23

Aha ! Asuin 1989-199 Korsossa. Lääniä olis mutta sielläkin paikoin vieriviereen pitää pusertaa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #26

Ei missään enää ole lääniä koko Uudenmaan läänissä.

jouko nevaleso Vastaus kommenttiin #35

Toki on !
Jos olet lentänyt pääkaupunkiseudun yllä, asia on harvinaisen selvä.
Google Earth'kin riittää. Ilaskivi kertoi lennättäneensä ulkolaisia vieraitaan, osa oli kysynyt, where's the town ?

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #23

Tämä on lähellä Koivukylän Rasinrinnettä otettu kuva.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #50

Sieltä se on! Nostalgikkojen pyhiinvaelluspaikka kun on niin peruslähiökortteli. Koivukylässä kaikki talot ovat 90 asteen kulmassa toisiaan vastaan ja se myös leimää aluetta ja antaa ....barokkisen.... vaikutelman.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Täällä Tampereella pyritään hävittämään luonnonläheisyys lähiöidenkin täydennysrakentamisella ja massiivisella rantarakentamisella.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Onkohan liian myöhäistä tehdä mitään. Ei hyvä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Täältä lähistöltä hävitettiin melkoinen todella poikeuksellinen alue, jossa kasvoi harvinaisia kalkinsuosijakasveja.
Koko tämä lähiö on ollut muinaisasutusta, hautoja ja rantavalleja on joka puolella.
Järkyttävää on myös,että ennen kaunis keskusta josta vähän joka puolelta avautui järvinäkymät, suljetaan massiivisen rantarakentamisen muurien sisäpuolelle.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #31

Pitäisi olla laki rantarakentamista vastaan!!!!!!!!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Niinhän olikin, mutta sitten se yhtäkkiä muuttui ilman että asiasta olisi edes minkäänmoista keskustelua käyty. Ja voihan se olla jollain entisillä karuilla satamaalueilla puolustettavissa, mutta nekin rannat voisi perustaa kaikkien asukkaiden virkistysalueiksi.
Täällä tehdän päinvastoin. hurjaa vautia on tuhottu monet kaupungin arvokkaimmista virkistysalueista. Jopa erämaajärven rannalle rakennettu kaupunginosa ja järvimaisema pilattu sillalla.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

No minusta, joka asun Järvenpäässä tämä on lähiö. On täällä paljon konservatiivejakin, kuten minä. Minusta kuitenkin tiivis kaupunkirakentaminen on se mihin pitäisi pyrkiä, jotta susille karhuille ja ilveksille jäisi kunnolla kulkureittejä terveen uusiutumisen varmistamiseksi.

Minusta on väärin väittää, että maaseutu olisi jotenkin jokaisen suomalaisen sielunmaisemaa. Jos tarkkaan mietin niin minunkin esivanhemmista viimeinen maaseudulta muutti kaupunkiin viime vuosisadan ihan alussa. Asfaltintuoksu kuumana kesäpäivänä ja ratikoiden jarrutusäänet ovat monelle osa ominta maisemaa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Onhan se vähän liioiteltua mutta toisaalta lähiöihin on kuitenkin perinteisesti muutettu maalta ja luonnonläheisyys on silloin auttanut sopeutumisessa. Ja toisaalta juuri suomalaisen rakennusperinteen erikoisvaltti on ollut se että talot sopeutetaan luontoon.
Sekä suomalaisessa muotoilussa että rakentamisessa on haettu inspiraatiota talonpoikaisyhteiskunnan estetiikasta. Haluan vain näyttää että lähiöillä on tämä hyvä puoli että niillä on esteettinen linkki talonpoikaisrakentamiseen.
Ja jos susia ja ilveksiä ajatellaan niin fakta on että kaikkiallle leviävät pientaloalueet niitä metsäsyöppöjä ovat enemmän kuin kerrostalolähiöt.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Hyvä huomio, lähiöt ovat monesti lähellä luontoa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Niin kato kaikilla ei ole hevosta jolla pääsee.

Antti Jokinen

Varmaan löytäisin netistä myös mutta mikä on lähiö? Ja mikä ei ole lähiö? Tiedän, että Munkkivuori on lähiö mutta onko Munkkiniemi lähiö? Mikä se sitten on mikä erottaa lähiön kaunpunginosasta?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Munkkiniemi on esikaupunki koska sinne menee ratikka. Näin ennen määriteltiin.
Lähiö on rakennettu kuten Munkkivuori n v 1960 ja myöhemmin. Lähiöt suunniteltiin ja rakennettiin kokonaisuuksina ja rakentaminen oli suht edullista ja modernia.

Antti Jokinen

Ok, Paloheinään ei mene ratikkaa, eli se on siis lähiö. Nyt kyllä yksi tuttava pillastuu.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mutta sehän on pientaloalue. Se on sateliittikaupunki. Puistokaupunginosa. Lähiötalot ovat aina vähintään kaksikerroksisia.

Antti Jokinen

Olen samaa mieltä. Talossa pitää olla vähintään 400 neliötä muuten on pientalo. En olisi ikinä uskonut, että me olemme joskus samaa mieltä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mielenkiintoisia määrittelyjä. Asun pientaloalueella, jossa omat tontit alkavat olla alle 500 neliötä ja talot melkein kiinni toisissaan. Naapuri on kahdenksan metrin päässä ja aina kotona ollessaan kaihtimet kiinni. Mitä se sellainen vapaus on? Liian pieniksi pakotetaan tontit, sillä isommiksi jättämistä verotetaan rankasti. Suomessa on tilaa, mutta miten sitä käytetään, onkin jo ihan toinen tarina.

Kuitenkin Suomeen lentäen tuleva huomaa tulevansa metsään.

Janne Suuronen

Lähiöissä tai lähiöajattelussa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta miten ihmeessä kukaan voi fanittaa aloituskuvien tapaisia harmaita neukkukuutioita ?

Ja sitä logiikkaa en vaan saa sopimaan yhteen, kun Vihreiden mielestä asumista pitäisi tiivistää ja samaan aikaan halutaan luonnonläheisyyttä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Makuasioista ei voi kiistellä. Sen logiikan avain on kerrostalo.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Lähiöt on rakennettu joskus, jotta savolaisetkin mahtuisivat Helsinkiin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kerrostalo. Syntynyt tehokkuusajattelusta, teollisen vallankumouksen perillinen, kulutuskulttuurin edellytykseksi uusiokäytetty betonikohtu ja teknologisen vallankumouksen laukkaanlähdössä rapistuva, taantuva ja heitteille jätettävissä; Ilman kyyneleitä. Ilman nostalgiaa. Kokoelma ihmisiä, joiden kulttuuri on raha.

Vain puut jäävät. Tai niiden taimet.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kerrostalo kai syntyi jo renesanssin aikaan. Yksityiset palatsit olivat monikerroksisia vaikka tämä on vain veikkaus.
Tuota en ymmärrä: kokoelma ihmisiä joiden kulttuuri on raha. Mihin sen perustat?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kaupungit, joiden ympärille kerrostaloalueet syntyvät, toimivat niin. Jos rahahanat tyrehtyvät, ne autioituvat. Esimerkkejä on vaikka miten.

Toisaalta tiivis asuminen myös luo mahdollisuuksia tehdä rahaa; Mitä enemmän ihmisiä tavoittaa, sitä enemmän rahaa. Raha ylittää kaikki muurit ja vaimentaa kaikki kulttuurit naamareiksi ja näytelmiksi, mutta sen luonne on arvaamaton.

Kun riisuu kaikki rationalisoinnit ja pelkistää, takaa löytyy aina jotain. Kaupungeissa se on pääasiassa raha ja sen mukanaan tuomat ilmiöt.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #60

No toki on noin että raha tekee kaupunkeja. Mutta liittyykö se jotenkin erityisesti lähiöihin. Vanhat lähiöt, vanhat junat, vanhat kirkot, vanhat muodit vaikka mikä vanha asia kuuluu elämään ja kaupunkiin. Vain ulkopuolinen kokee lähiöihmiset arvoituksellisina. Lähiö on paikka jonka voi kokea sisältäpäin ihan niinkuin sanotaan vaikka jonkun laskettelukeskuksen. Se on luonnollinen ympäristö niille jotka laskettelevat ja joilla on rahaa käydä siellä. Muut voivat projisoida siihen vaikka mitä fantasioita jos haluavat. Jostain syystä oikeistolaiset haluavat tehdä lähiöistä paikan jota saa kyseenalaistaa riippumatta siitä että se on monen ihmisen ja perheen ja suvun todellisuutta.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #62

En ymmärrä, mitä jollain oikeistolaisuudella asian kanssa on mitään tekemistä. Jos puhutaan siitä taloudellisesta, sehän tarvitsee lähiöitä. Jos taas puhutaan siitä toisesta, sehän kasvaa lähiöistä.

Minun tämänhtekisen ymmärryksen mukaan kaupungit ovat ihmiselle samankaltainen ympäristö kuin eläintarhat ovat eläimille. Erona ainoastaan, se, että ihminen valitsee vankeutensa itse. Mutta jos joku sanoisi, että syy melkein jokaiseen ihmisyyden häiriöön löytyy melko varmasti ympäristöstä, hänet varmaankin vaiettaisiin. Syyksi etsittäisiin milloin mitäkin poliittisesti korrektimpaa. Eihän nyt voi olla niin, että koko aikakausi ja maailma on läpeensä mätä, eivätkä ne hyvät kohdat sen mädän seassa merkitse kokonaiskuvassa mitään.

On päivänselvää, että kaupungit kerrostaloineen mahdollistavat paljon siitä, mitä lehdistä on luettavissa. Hyvässä ja pahassa. Mutta koska ne ovat niin perusteellisia, rahavirtojen ja sosiaalisten totuuksien tukipilareita, niihin ei ole mitään mieltä puuttua. On vain annettava olla ja katsottava mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään.

Mutta havainnoida sen voi. Ei se maailma havaintoihin kaadu.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #66

Kaupungit kerrostaloineen on melko väistyvä ilmiö ja pientalomatto joka leviää sinne missä toimeentulomahdollisuuksia on, on se varsinainen megatrendi.
Jos alibi-linjalle lähdetään niin voi alkaa nähdä jotain yhteyksiä juuri niihin pitkin peltoja ja entisiä metsikköjä ja harjunreunoja lohkottuihin tontteihin joilla on joko pieni kasari- ysäribetonitiilitalo tai isompi (tontin suhteen välillä ylimitoitettu) maalaisromanttinen pastellinvärinen pikkukartano. Jos näistä mennään sitten rikostelemaan vanhojen lähiöiden ostareille niin onko se ostareiden vika?
Mitä enemmän yhteiskunta saa suunnitella sitä paremmin otetaan huomioon eri ikäisten ihmisten tarpeet.
Oikeastaan minulla on ihan päinvastainen kuva terveestä yhteisöstä suhteessa asuinympäristöön kuin sinulla, ; ) hassua.
Usein kerrostaloasukkaat saavat tyydytystä "omakotiminälleen" kesämökeillään.
Kysymyksessä voi olla myös ikä. Vanhat ihmiset tarvitsevat helpohkon ympäristön ilman lumenluonteja, pihastressiä ja ennen kaikkea he tarvitsevat joukkoliikennettä ja kirjastoja ja sitä keveyttä mitä kerrostaloasuminen myös on.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Eurooppalaistyyppisen kaupungin alkujuurilla on kaupunkialue ollut muurin ympäröimä asutuskeskitys. Kaupunkiasuminen on siitä kehittynyt. Helsingissäkin on mm. Töölöntulli, jossa on ollut kaupunkiin pääsy ja luultavasti tullimaksu kaupunkiin tulijoille.

Lähiö on kehittynyt nykyaikaisen liikenteen myötä. Lähiö on yhdistelmä kaupunkimaisuutta ja luonnonläheisyyttä.

Monet ihmiset arvostelevat betonirakentamista. Itse kuulun betonirakentamisen puoltajiin. Talot ovat lujia ja kestäviä. Talojen sijainti puistomaisessa ympäristössä kompensoi sitä, että talot ovat ulkoasultaan pelkistettyjä. Blogijutun yhteyteen liitetyt valokuvat kertovat, että näkymä on ihan hyvä, vaikka kyseessä on tehorakentaminen. Lähiörakentamisessa on hyvällä tavalla saatu yhdistettyä väestönkasvun tarvitsema asuinpinta-alatarve sekä ympäristön miellyttävyys.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Kyllä Se semmoinen sopivan kylmä ja vetoinen puulämmitteinen puutalo jossa parit marjapensaat ja omppupuu pihassa on Se oikea. Kotitie tietysti hiekkatie ja ja siinä kissa. Ei enää ikinä kerrostaloon kuuntelemaan naapurien mekkalointia. Oma koti on paras, mistä nyt tykkää.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kyllä omakotiasumisella hyviä puolia on varsinkin jos harrastaa musiikkia tai taontaa. On kiva astua ulos omakotitalosta omaan pihaan mutta oma se pihapiiri kerrostalossakin kun sen niin ajattelee.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kaikissa maissa ei taida olla tällaisia betonikerrostalolähiöitä. Esim. USA:ssa tunnutaan suosivan pieniä omakotitaloja, joita on paljon samanlaisia samalla alueella.

Mitä he menettävät?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuosta oli keskustelua tuolla ylempänä. Esim palveluja ei ole niillä "syöpämäisesti leviävillä pientaloalueilla" kuten niitä jossain kutsutaan. Julkisia liikennejärjestelyjä on vaikeampi laittaa sellaisille. No mieti vaikka noita kahta juttua.
Suomi on hyvä maa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Joo, on näillä puolensa. Tehokasta, ekologista varmaan.

Mutta pitää vain olla tarkkana ettei se tehokkuusajattelu mene liiallisuuksiin (Miljoonaohjelma varmaan esimerkkinä). Eli tulee hyvä kun käyttää järkeä tässäkin asiassa...

Olen asunut monenlaisissa paikoissa, ja pientaloalue suurilla yhteisillä alueilla (urheilukenttä, yms.) on kyllä ollut ihan selkeästi paras. Kauppaan oli matkaa, mutta ruoka tuli valmiiksi pöytään.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #67

Eihän se että on palveluja ole tehokkuusajattelua, no jaa jos palvelut ovat lakisääteisiä niin silloin niitä on tehokkaampi saada kerrostaloalueille. Autoriippuvaisuus voi myös olla kestämätön vaihtoehto tulevaisuudessa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuosta julkisesta liikenteestä sen verran, että ihmettelimme kaverini kanssa julkisen liikenteen hintaa, kun ylitetään Helsingin ja Espoon tai Helsingin ja Vantaan rajat. On edullisempaa kulkea Espoosta Helsinkiin töihin omalla autolla, kuin julkisilla välineillä. Näin vaan on. Tälle olisi tehtävä jotain ja pian. Tällainen pendelöinti ruuhkauttaa turhanaikaisesti liikennettä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #71

Sille on kai suunnitteilla muutoksia niin olen ymmärtänyt. Kuukausikortti on todella iso menoerä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Liikenteen minäkin näen ongelmaksi ja ostosten teon. On lähettävä pidemmälle, jos haluaa erikoistuotteita. Jumbo, Itäkeskus, Malmin ostosparatiisit. Lähikaupat eivät aina riitä tyydyttämään tarpeita ja isompia ostoksia ei ilman autoa kotiin tuoda. Suomessa toki onneksemme on hyvä/runsahko julkinen liikenne.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Siellä taitaa olla suuriakin asuntoautoalueita asuntoalueina. Kannattaisi varmaan mieluummin rakentaa kunnon taloja betonista. Asumiskulttuurikin on usein puutteellista, slummiutumista tapahtuu.

Toimituksen poiminnat