*

silmäneula kulttuuri on muutosta

Kevyt juhlaraha lensi olan taakse

  • Piet Esser Vanha Rembrandt
    Piet Esser Vanha Rembrandt
  • Piet Esser Rembrandtmitaliluonnos
    Piet Esser Rembrandtmitaliluonnos

                         Jee sanoo Ilkka Suppanen Iltalehden haastattelussa (tietysti pikahaastattelussa) kun saa kommentoida työnsä aiheuttamaa kohua. Ei ole kuulemma hänen kipponsa ja kuppinsa ennen onnistunut huomiota saamaan. 

                           Ihminen muovailee savesta siis mudasta hienoja esineitä ja siihen on vuosituhantiset perinteet. Ihminen oppii valamaan ja sulattamaan metalleja. Siihenkin on pitkät perinteet. Ihminen oppii kuvaamaan haluamiaan sisältöjä ja se tie on jokaisen kuljettava joka kuvaamaan ja kertomaan haluaa oppia. Kohun aiheuttaminen sen sijaan käy keltä vaan.

                           Jokainen taidelaji on omien sisäisten mahdollisuuksien ja rajoitusten kenttä. Valokuvaa ei voi tuosta vain jollain tietokonenohjelmalla muuttaa reliefiksi tai voi mutta silloin sekä alkuperäiskuva että reliefi muuttuvat muoviksi. 

                            Mitalitaide on plastista taidetta. Sen kieli on painaumat ja kohoumat. Se on fyysisempää ja taktiilisempaa kuin valokuvaustaide. Tahtoa ja ponnistusta molemmat vaativat.

                           Kun ihminen mittelöi jonkun taidelajin rajoitusten ja mahdollisuuksien parissa ja oppii mitalin kielen tai valokuvan kielen tai maalauksen kielen tai pianon kielen hän käy eräänlaisen kypsymisprosessin läpi jolloin hän oppii myös valikoimaan sisältöjä.

                           Kansalaissodan muistelu Suomen itsenäisyyden  karmeana alkuna taidettiin antaa käsiin jotka eivät ole työskenneelleet yhdessä mielen kanssa. Näin tässä kävi.

                            Taide oli merkittävässä asemassa kun itsenäisyyttämme pohjustettiin. Nyt se ei ole minkäänlaisessa erityisessä asemassa kun kuitenkin vieläkin on miljoonia kysymyksiä jotka meidän pitäisi voida ratkaista mennäksemme eteenpäin.

                              Nyt jossain Magneettimediassa revitellään teloituskuvien alkuperistä kun taiteilija ei ole viitsinyt/osannut kuvata teloitusta tai muuta kohtausta joka toisi painavan ja käsinkosketeltavan kuvan tapahtumista.

                             Harmittaa niin vietävästi taiteilijan ja koko tehtävänantajajoukon kevytmielisyys ja laiskuus ja lahjattomuus.

                               Kuvituskuvat tähän juttuun on valittu kuvaamaan mitalitaiteen plastisia ulottuvuuksia ja ylipäätään ilmaisuvälineen hallintaa, mikä siis ei ole voimatonta eikä tylsää kuten Piet Esserin kolikoista näkee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Onneksi on muitakin vaihtoehtoja kuin ahdas laajallelevinnyt Kuplakulttuurimafia, joka teki Mannerheim-elokuvastakin oikeaan kontekstiinsä nähden eri tavoin ja värein asiaankuulumattoman ja on soluttautunut aika kattavasti muuallekin kuin Orpon hallinnonalalle https://www.facebook.com/Viestihopeat.fi/posts/194...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No minä kritisoin taiteilijaa omasta pikku kuplastani käsin. Sinä olet siis tyytyväinen hänen työhönsä?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sini, meinaatkos, että punikkien ampuminen on juhlinnan arvoista vielä 100 vuotta tapahtuman jälkeenkin?
Minusta ei. Kovin ikävät tapahtumat, katastrofit yms. ansaitsevat oman huomioinsa, mutta eivät välttämättä paikkaa juhlarahassa. Titanicin uppoaminen brittien kuningattaren 100-vuotisjuhlarahassa tms?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jos juhlarahasarja kuvaa itsenäisen tasavallan eri vaiheita on syytä ottaa sisällissota jossain muodossa mukaan.
Se oli väkivaltainen tapahtuma ja siksi sen käsitteleminen vaatii jonkinlaista taiteellista käsittelyä. Tässä on menty pintaa pitkin ja tulos on helppo vaan sysätä sivuun.
Kyllähän suurissa juhlissa soitetaan musiikkiakin, joka käsittelee kauheita asioita ja taistelua. On taiteen yksi funktio että sen avulla mullistuksia, kauheuksia ja menetyksiä ylipäätään pystytään uudestaanelämään symbolisesti. Niin päästään eteenpäin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Poisvedetyn Suomi 100 -teloituskolikon parempi kääntöpuoliskokaan ei riitä tekemään siitä kelvollista muistuttamaan ja juhlistamaan kokonaisosuvasti itsenäisyytemme ajan alkuvuosista, kansalaissodasta selviytymisestä sekä Suomen kansakunnan ja demokraattisen valtion rakentamisesta ja muotoutumisesta.

Millaisella kuvastolla sitten kerrottaisiin maltillisen objektiivisesti Suomi-neidon vuosista 1917-1939, sortumatta syyllistyttämään jälkijättöisesti muitakaan kuin rahaministeriä ja oppositiopäällikköä? Miksi toistella enää tunnustuksellisia luokkasotamottoja tai lapualaisten "ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki". Keskisuuren pääoman ja jälkiproletariaatin edustajilla soisi jo 2017 olevan yhteisesti hyväksytty juhlaraha, oli valuutta mikä on. Ks. Saako Suomi 100 -juhlakuvasto lyödä mynttiä 'lahtarit aloitti!' -narratiivilla? http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Toimituksen poiminnat